Muuttolintujen lailla vapaaksi kasvanut

Vapaaksi kasvanut – Kertoo elämän arvojen muuttumisesta. Joukkomielipiteen tai muiden ulkopuolisten vaikutteiden mukaan elämisestä. Siitä pois kasvamisesta. Kohti sovittelevaa, mutta oikeasti itsenäistä elämää.

Hei rakas lukijani! Ihanaa, että löysit tänne! Olet ehkä lukenut postauksiani jo valmiin blogialustan, bloggerin, puolella Kadonnut Lammas- nimisen blogin alla? Se blogi on nyt poistettu kokonaan. Siitä huolimatta, että se ehti jo kolmessa kuukaudessa kohota minua henkilökohtaisesti suuresti yllättäviin lukijamääriin. Sydämen lämmin kiitos siitä teille, jotka olitte jo silloin mukanani!

Opiskelin kuitenkin vähän lisää bloggaamisesta ja opintoja on vielä edessäkin. Vapaa-aikani on kulunut kuin siivillä leipätyöni ohella. Hankin lopulta ihan ikioman domainin alle tämän uuden blogin, jotta pystyisin jatkossa paremmin muokkaamaan siitä täysin omanlaiseni. Nyt omistan itse omat nettisivuni ja blogini. Se tuntuu ihmeellisen ihanalta ja kerrassaan huikealta!

Mistä blogi kertoo?

Tulen edelleen kirjoittamaan tarinoita tosielämästä. Erilaisista henkisistä matkoista. Ihmismielen jäykkyydestä sen mielettömiin mahdollisuuksiin. Uskonnosta uskonnottomuuteen. Tunteesta matkustaa muukalaisena muukalaisten joukossa. Lennokkaasta elämästä pysähtymisen suloiseen rauhaan ja vapauteen. Rakkaudettomuuden kokemuksesta monenlaiseen rakkauteen.

Koen tärkeäksi kirjoittaa vapauden tunteesta ihmissuhteissa ja oman itsensä kanssa. Tahdon heitellä ajatuksia, pois toisten elämää sohivasta itsekkyydestä, kohti tervettä itsekkyyttä. Haluan yhdessä teidän kanssanne mietiskellä keinoja päästä vapaaksi itsensä erilaisista mielen vankiloista.

Miksi valitsin blogin nimeksi Vapaaksi Kasvanut?

Omalla mieleni matkalla olen oppinut, että minulla on kokoajan valtava kaipuu vapauteen. Kaipaan nykyään vahvasti siihen tunteeseen, että olen vapaa. Mitä vapaus mielestäni on? Miltä vapaus mielestäni tuntuu? Minkä matkan olen kulkenut, että tämä on noussut elämäni yhdeksi tärkeimmistä arvoista?

Arvelen tietäväni syyt mitkä minua ovat siihen suuntaan kasvattaneet. Siihen liittyy lapsuuteni, nuoruuteni ja nuoren aikuisuuteni kokemukset uskonnollisen yhteisön keskellä elämisestä. Siihen liittyy autoritäärisiä ystävyyden nimellä kulkeneita ja myös muita hyvin läheisiä ihmissuhteita. Siihen liittyy varhaiseen itsenäistymiseen liittyvät vaiheet ja pitkään aikuisena parisuhteettomana eläminen.

Voisiko minun elämänkokemusteni jakamisella olla jokin merkitys myös jollekulle toiselle ihmiselle? Näistä kysymyksistä lähti ajatus blogin perustamiselle tämän aiheen ympärille.

Millainen ihminen on Vapaaksi Kasvanut?

Rakastan erilaisuutta ja erityisyyttä ihmisyydessä, koska se luo ympärilleen luonnollisuuden vapauttavaa tunnetta. Elän arjessani erilaisuuden ytimessä hyvin keskeisellä tavalla työni kautta.

Vihaan epäoikeudenmukaisuutta, koska se on mielestäni aina jotenkin suunnattoman ahdasta.

Olen ääripäisyyksien nainen. Koen asiat aina isosti tunteella. Tunteet ja niiden kuunteleminen ajavat minua yhä uudestaan tilanteisiin, joissa minun tai jonkun toisen ihmisen tarkoituksena on saavuttaa vapaus sen monenlaisissa muodoissaan.

Arjen tuoma ahdistuskin on tunne, jonka lauetessa vapauden euforia voi tuntua kehossamme fyysisenä tunteena. Olen nopea aistimaan tunnetiloja myös kanssakulkijoista. Siksi haluan kirjoittaa näistä ajatuksista mahdollisimman paljon.

Sinulle, lukijani

Te lukijoistani, jotka olitte jo mukana Kadonnut Lammas – blogin lyhyellä pyrähdyksellä, tulette lukemaan varmasti jotain tuttuakin, mutta tämän uuden Vapaaksi Kasvanut – matkan varalle on pöytälaatikossa jo hirmuinen määrä ennen julkaisemattomiakin ajatuksia.

Sain suunnattoman ihania keskusteluja ja palautteita edellisen blogin aiheiden tiimoilta. Sydämen lämmin kiitos siitä kaikesta! Niistä sain myös paljon muutakin kuin vain isosti kiitollisen mielen. Opin uusia näkökulmia ja muutenkin uutta ihmisyydestä. Toivoisin siis nytkin, että jaksaisitte käydä välillä vuorovaikutuksellisia keskusteluja kanssani. Siten minä opin teiltä jotain, mistä voi olla hyötyä meille kaikille laajemminkin.

Uusille lukijoilleni tiedoksi, että olen siis vammaistyöhön vuonna 2004 valmistunut lähihoitaja, eli ihmismielen pohdinnat postauksissani tulee psykologiaan kouluttamattomalta ”keittiöpsykologi”-pohjalta. Jonkun verran olen vapaa-aikaani käyttänyt kuitenkin aiheen tutkimiseen. Olen myös kohtalolta saanut elämän, jonka vuoksi olen saanut olla paljon tekemisissä todella monenlaisten ihmisten ja ihmismielien kanssa. Se kaikki kiinnostaa minua aivan valtavasti!

Kiitos, kun tulit mukaan tälle yhteiselle matkallemme! Pakataan retkelyrinkka, puetaan elämänpohdintaverkkarit päälle ja katsotaan mihin suuntaan kirjoitelmat alkavat ensin meitä kuljettamaan!

4 Comments

    1. <3 Kati <3 Oli tärkeää silloin mitä sanoit joskus tästä kirjoittelusta... Lämmin kiitos <3 Semmoinen itsevarmuus tähän juttuun on vielä ihan lapsen kengissä... Haluaisin kirjoitella vain itsekseen, mutta samalla on todella antoisaa, kun joku lukee ja kertoo vastalahjaksi omia elämäntarinoitaan <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *